Kahvi on porissut suomalaisten kahvinkeittimissä ja kahvipannuissa jo kolmesataa vuotta, kaakaota ja teetä on nautittu yhtä kauan, mutta yerba maté -juoma on kupeissamme vielä eksoottinen juoma.
Yerba maté kasvaa luonnonvaraisena subtrooppisessa Etelä-Amerikassa: Argentiinassa, Boliviassa, Brasiliassa, Uruguayssa ja Paraguayssa. Espanjalaiset oppivat tuntemaan yerba maté -juoman 1600-luvulla, ja heidän vanavedessään se levisi laajalle Etelä-Amerikassa. Suosiota saavuttaneesta yerba matésta tuli näin Paraguayn tuon ajan tärkein vientituote. Nykyisin suurimpia yerba matén tuottajamaita ovat Brasilia ja Argentiina, Paraguay kolmantena.
Kasviopillisesti yerba maté luokiteltiin vasta 1800-luvun lopulla: sveitsiläinen botanisti Moses Bertoni lisäsi sen tieteelliseen luokitteluun vuonna 1895. Yerba matén ikivihreät lehdet sisältävät kofeiinia ja kofeiinin sukuisia aineita, jotka antavat sille samat piristävät ominaisuudet kuin kahville, teelle ja kaakaolle.
Yerba matén vahva, vihanneksen ja ruohon kaltainen maku muistuttaa eräitä vihreän teen laatuja. Sitä voidaan nauttia sellaisenaan kuumassa vedessä haudutettuna, mutta juoman voi tehdä myös esimerkiksi hedelmämehuun, jolloin siitä tulee makeampaa. Etelä-Amerikassa yerba matéa juodaan monessa muodossa, kuumana ja kylmänä, jopa pirtelömäiseksi vaahdotettuna.
Astiaa, josta yerba maté nautitaan, sanotaan guampaksi ta matéksi. Sitä imetään metallisella bombilla-pillillä, jonka päähän on tehty pieniä reikiä: näin kupissa oleva maté-purut siivilöityvät pois. Samoja lehtiä voidaan käyttää moneen kertaan, ja jokaisella vedenlisäyskierroksella matén voimakas, karvas maku laimenee hieman. Sen nauttiminen on usein myös sosiaalinen tapahtuma, johon liittyy paljon kulttuurisia tapoja ja sääntöjä.
Pienellä joukolla istutaan piirissä, maté-isäntä mittaa purut guampa-kuppiin ja kaataa kuuman veden päälle. Sitten astia lähtee kiertämään myötäpäivään, jokainen piirissä istuva juo kupin tyhjäksi, minkä jälkeen isäntä täyttää sen uudelleen vedellä ja antaa sen seuraavalle. Vasta kun kokee saaneensa riittävästi matéa, kiitetään, jolloin isäntä tietää olla kaatamatta enää enempää.
No comments:
Post a Comment